Kultaisten kesäleirillä vietettiin heinäkuussa Leijan kanssa lämmin viikko. Helle hieman verotti jaksamista molemmilla, mutta kivoja lyhyitä treenejä saatiin tehtyä. Leijan puolisisaruksia oli leirillä useampiakin. Yhteistä kaikille niistä oli vauhdikas ja innostunut asenne elämään ja tekemiseen ;-)
Viikon aikana harrastelimme tokoa ja mejää, ja tutustuttiin palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen sekä pk-hakuun. PK haku vaikuttaa tosi kivalta ja Leijakin tuntuu tykkäävän, joten koitetaan saada tuotakin puolta alulle. Käyttäytymiskokeeseen (BH) lisätreeniä tokoilun päälle ja kokeeseen heti kun saadaan seuraamisen kaaviot omaan päähäni ja pitkiin seuraamisiin potkua.
TOKO: Leiri aloitettiin tsekkaamlla tilannetta muutamien AVO-liikkeiden suhteen (nouto, luoksetulon stoppi) ja kokeiltiin ruutua kohdetta apuna käyttäen. Lisäksi Johannalta hyviä vinkkejä seuraamiskulmien ja täyskäännösten tekemiseen. Loppupäätelmä: Tosiasia on, että täytyisi alkaa tosissaan AVO-liikkeiden treenaaminen. Eli koulutussuunnitelmaa tekemään ja huomioiden ylempien luokkien liikkeet suunnitelmassa - ja niidenkin treenausta jo paremmalle alulle.
PK-haku: Uusi metsälaji meille, joka voisi viedä mennessään. Tutustumisessa lajiin Leijan kanssa tehtiin yhteensä neljän henkilön haku 100m x 100m ruudussa. Ensin yksi "ukko" metsään koiran nähden keskilinjalta, sitten hakuun lähetys ja vauhdikasta menoa. Piilossa ukolla makupaloja, ja kun Leija löysi perille, ukko syötteli kunnes tulin paikalle hakemaan Leijan. Tehtiin toiselle puolelle keskilinjaa sama ja kun homma näytti onnistuvan hyvin kolmas ja neljäs ukko lähtivät yhtäaikaa "viuhkana" eri puolille keskilinjaa. Leija seurasi molempia katseellaan käännellen päätään puolelta toiselle. Jälleen hakuun ensin toiselle ja sitten toiselle puolelle. Eka ukko löytyi helposti, toisen kanssa jouduttiin jo tekemään vähän enemmän töitä. Ilmaisuna Leijalle voisi toimia rullailmaisu. Sitä voisi alkaa opettaa vaikka samantein erikseen. Kivaa siis, ja tätä pitäisi päästä toistekin treenaamaan. Koulutussuunnitelmaa alulle hautumaan ilmaisulle.
MEJÄ: Kaksi jälkeä.
1. n. 150-200m tuore jälki eli ajettiin jälki samantein ilman vanhentamista. Meni hyvin, tosin taas (!) sain palautetta vauhdista - vaikka omasta mielestäni olen tosi hidas. Vauhti kyllä kieltämättä kiihtyy vähän, kun Leija vetäisee into piukeana eteenpäin jäljen suuntaan.
2. Yliyön jälki, n. 500 m.Pikkaisen hakemista ekalla pätkällä ja hieman halua lähteä vasemmalle - ehkä tuoreempi riistajälki? Makaukset nopeasti yli, ei pysähtyvää merkkausta. Loppupätkä muuten pääosin ok, tosin loppupäässä jälleen halua - tällä kertaa oikealle kaadon lähellä.
Riistajälkien treenaamiseen sain hyvät ohjeet - niitä voi tehdä itse sorkalla tai linnulla heittämällä jäljen molemmin puolin jossain kohden jälkeä. Merkitään hyvin mihin kohtaan jälki tehdään. Koiraa ei päästetä tehdylle houkutusjäljelle, vaan odotetaan että palaa verijäljelle.
Leirin jälkeen Suomi-matkailua ja lomailua
Leiriltä paluun jälkeen lähdettiin pohjoisen ja itäisen Suomen turneelle. Käytiin tutustumassa mereen Kuivaniemellä ja samalla päästiin kokeilemaan majoituspaikassa miten saksanseisojille opetetaan riista ja seisominen sille. Leijallekin toimi hyvin ongenvavan siimaan kiinnitetyt siivet, joita heilutettiin ja saatiin kiinnostumaan saaliista. Tästä sitten opetetaan seisojille seisominen riistalle - pysäytetään liike ja kehut, kun seisahtuu. Lisäksi heiteltiin siipitäytteistä sukkaa. Kivaa oli Leijasta!
Reissulla päädyttiin Leijan silmähaavan takia eläinlääkärillekin Oulussa, ja parin päivän päästä alkoikin juoksut odotettua aiemmin. Annoin loman treeneistä lääkityksen ajaksi, kunnes jälkitarkki silmille ja samalla virallinen silmätarkki, josta tuloksena terveet silmät - hieno juttu!
Kesäloma loppui TAMSKin karsintakokeeseen valmennusryhmiin. Leijan aatokset ja fokus olivat ilmeisesti tärppipäivien johdosta muissa jutuissa ja niinpä sitten meno oli sen mukaista. Omia virheitä tein ihan kotitarpeiksi ohjaamisessa myös, mistä muistiinpanoja kisatilanteita varten jälleen - toimi kuten treeneissä! Kotiovelta palauttelin paikallisia sulhoja koteihinsa seuraavana aamuna. Juoksun loputtua palattiinkin normaaliarkeen ja treeniin + kiinnostaviin koulutuksiin. Niistä enemmän myöhemmin.
