Leijan tunnariopiskelua osa 6 - häiriöhajuista erottelua

Toisen viikon aikana on tehty oman kapulan erottelutreeniä erinäisillä häiriöhajuilla hajustetuista kapuloista. Häiriöhajuina on ollut seuraavia, joiden seassa häiriökapuloita on hajustettu:
- ruokanappulat
- nakit
- jauhelihapihvit
- riistahajuste (fasaani) - pirskotettuna
- vieraan ihmisen haju
- kuivatut lampaankorvat

Aloitin ehkä vähän hassusti (edellinen postaus) laittamalla kaikki hajustetut kapulat kerralla häiriöksi (viisi kappaletta) ja onnistumisprosentti putosi reippaasti. Leijalle ruoka on "heikko" kohta, joten olisi ehkä kannattanut laskea kriteeriä ja aloittaa omalla ja yhdellä "väärällä" kapulalla eli kahdesta ja nostaa häiriökapuloiden määrää siitä. Kuitenkin onnistumisprosentti nousi treenin myötä eri sessioissa, ja ilman häiriöhajua toimiva ilmaiseminen näytti vahvistuneen entisestään.

Vieraan ihmisen haju häiriökapuloissa (kaikki muut paitsi "oma") seuraavassa videossa (neljäs kerta viikolla).

Seuraavassa "oman" erottelu kuivattujen lampaankorvien seassa hajustetuissa häiriökapuloista (eka kerta treeniä). Tässä näkyy myös tuo Leijan "ensi kertaa kohtaan tämän hajun kapulassa" nuuhkaisu heti aluksi.

Vikana riistatuoksulla (fasaani) hajustetuista kapuloista "oman" tuoksuisen kapulan erottelu. Tätä on jo tehty ehkä viisi-kuusi toistosettiä ennen tätä videota. Tämän hajun kohdalla kyllä hieman pohdin, kannattaisiko tätä tehdä harjoituksena, jos aikoisi koiraa käyttää esim. noutajien metsästyskokeissa. Toisaalta, oletan, että koira kuitenkin asiayhteydestä tajuaa ja oppii nopeasti mistä on kyse milloinkin ja mikä on tavoite.

Sitten odotellaankin seuraavan vaiheen ohjeita ja treenisuunnitelmaa :-) Ehkä vielä tänään kokeilen hallissa aloittaa kahdella kapulalla peruserottelua, kun eri ympäristö ja nostan siitä kapuloiden määrää.

Leijan tunnariopiskelua osa 5 - ekat hajuhäiriöt

Kuuden kapulan erottelusta siirrytäänkin sitten häiriöharjoitteluun. Ensimmäisenä treenissä mukana häiriöhajut.

Edellisessä postauksessa koirien ruokatynnyrissä nappuloiden seassa hajustamani 5 kapulaa toimivat häiriönä omalla hajullani hajustetulle kapulalle.

Epäilyksistäni huolimatta, ja ekasta 20% (1/5 toistosta oikein) onnistumistasosta päästiin kolmella toistosetillä 80% tulokseen (4/5 toistosta oikein) eilen. Ja tänään aamulla setti, jossa jälleen aloitettiin 20% ja kolmas viiden toiston sarja 80%. Tänä iltana sitten aloitettiin jo 60%:sta ja päästiin kolmannessa toistosetissä 100% onnistumiseen. Jee! Tämäkin haaste selätettiin!!!

Leijalla näkyy tässä videossa aivan selkeä ote hommaan, eli tietää hyvin mitä ollaan tekemässä ja hakemassa. Oivallus on kirkkaasti näkyvissä omasta mielestäni. Nyt pidetään päivän tauko, ja sitten vaihdetaan häiriötuoksua erilaisella ruoalla hajustettuun, ja siitä sitten etiäpäin muihin häiriöhin.

Leijan tunnariopettelua osa 4 - kuuteen kapulaan

Ilmaisun aloittamisen opettelusta laskien seitsämäntenä päivänä, ja erottelun aloittamisesta laskien viidentenä, aloitin lisäämään kapuloiden määrää. Määrää nostin sen hetkisestä kolmesta (joista yksi omalla hajulla hajustettu), ensin neljään, sitten viiteen ja lopulta kuuteen yhden päivän aikana, kun näytti, että homma eteni vähintään 80% onnistumistasolla per treenisetti.

Tässäpä nyt sitten ensin viidennen erottelupäivän (seitsemäs ilmaisutreenin aloituksesta) kuuden kapulan videoesimerkki.

Seuraava video on sitten seuraavan päivän aamuna tehty toinen setti kuudella kapulalla (joka vaihtui viiteen, kun otin hajustamattoman vahingossa käteen yhdessä kohden).

Kaikkiaan, jos koiralla olisi pidempi matka hakea nami, ehtisin paremmin kapuloita siirrellä, mutta tällä mennään nyt näissä treeneissä vielä. Palautteena näistä videoista sain Mirjalta, että namien olisi hyvä olla nopeammin syötävät (nyt Leija vielä pureskelee palatessaan tehtävään) ja jälkimmäisessä videossa 2.23 kohdassa olisin voinut nopeammin poistaa "oman" hajustetun, kun Leija selvästi ilmaisi väärää. Mirja ehdotti palautteessa tekemään pari viiden toiston sarjaa kuudella vielä ja sitten aloittaa häiriön lisäyksellä. Ne on nyt tehty tänään ja nakit oli palkkana (toinen setti 100%, toinen setti 80% onnistumisia). Lisäksi saatiin ohjeeksi pitää välissä lepopäivä ja muutenkin pitämään harjoittelumäärät kurissa ja treenisessiot lyhyinä.

Ekana lisään ruoalla hajustetut (väärät) kapulat eli viisi kappaletta, ja kuudenneksi omalla hajulla hajustettu kapula. Ensimmäisenä hajustan kapulat ihan perusruoalla, Leijan häiriöherkkyyden ruokahajuille tunnistaen :-) Sen jälkeen sitten vaikka lihapulla tai nakkihajustamista + vieraita ihmishajuja. Vasta kun hajuhäiriöt on treenattu, aletaan siirtyä uusiin paikkoihin. Ja siinä ne viisi kapulaa nyt kätevästi hajustuu :-)

Leijan tunnariopiskelua osa 3 - 3 kapulan erottelu

Tänään tehtiin ekat kolmen kapulan hajuerottelut tunnari-kurssilla, eli yksi hajustettu kapula ja 2 hajustamatonta. Treenasin ensin reilu puolisen minuuttia itse pelkkää kapuloiden käsittelyä ja siirtoa, mutta varmaan olisi voinut aikaa käyttää enemmän tähän. Sen jälkeen sitten asiaan.

Lähden näissä harjoituksissa liikkeelle siten, että laitan 1-2 kapulaa ensin tarjolle, joista hajustettu aina mukana (sitä käsitellään paljain käsin).

Eka reilun viiden toiston (10?) satsi sisälsi paljon virheitä ja omia mokia poistamisessa, mutta seuraavat jo selvästi vähemmän. Vikaa tänään treenattua pätkää en jaa, se loppui lyhyeen kun sekosin kapuloissa ja nostelin ne kaikki sitten pois treenistä. Leija teki kyllä hyvin töitä koko ajan, minä vain sekosin.

Yllä eka treeni. Mirjn palautteen mukaan poistin liian nopeasti hajustetun kapulan kohdassa 0.32. Koiran pitäisi antaa rauhassa haistella kapulat läpi, jotta se löytää oikean, ja poistaa hajustettu kapula vasta, jos se ilmaisee väärää. 1.30 kohdassa annan tilaisuuden haistella. Paljon siis itsellä virheitä tässä, onneksi Leija ei hätkähdä mokiani :-)

Toisena siis toinen treenikerta, jo parempi tulos.

Ja sitten se viimeinen kolmas. Tästä Mirja totesi, että 0.20 kohdassa annoin haistella hyvin. 0.50 kohdasta eteenpäin palautteena sain, että kapuloiden tulisi olla aina samassa ärsykenäkymässä eli kaikkien kapuloiden pitäisi näkyä Leijalle sen lähestyessä ja yksi ei saisi olla kauempana erillään muista, vaan lähekkäin tässä vaiheessa. Neljäs treeni tosiaan päättyi omaan mokaan ja sen myötä katkaisin lyhyeen treenin siltä erää.

Jatko-ohjeena sain, että kohta voisi lisätä neljännen kapulan, kapulat voisivat olla myös vaakasuorassa, ja eri järjestyksessä muutoinkin - mutta samassa ärsykenäkymässä.

Tässä vielä kolmella kapulalla noin viiden välissä olevan onnistumisprosentiltaan vaihtelevan treenisarjan jälkeinen video. Kapulat tässä vaakarivissä.

Leijan tunnariopiskelua osa 2 - erottelu 2 kapulaa

Eilen illalla kokeilimme ensimmäisen kerran hajustetun kapulan erottelua hajustamattomasta kapulasta. Nameina oli nakit ja saatiinkin sitten innostunutta sähläystä ja satunnaista tulosta. Vaihtaesssani namit kovempiin ja vähemmän "hyviin", toiminta rauhoittui hieman. Katsoin kuitenkin parhaaksi ottaa aikalisän yön yli ja palata treeniin, kun molemmat nollanneet tilanteen. Myös siten, että luin uudestaan kurssin ohjeet ajatuksella  ja mietin mitä virheitä itse tein.

Tänään aloitettiin nakeilla palkkiona ja ekana tehtiin alle viiden namin setti toistoja pelkällä hajustetulla kapulalla (kapula maassa). Tämän jälkeen sitten tehtiin pari settiä 5-10 toistoa kahdella kapulalla, mutta tulos oli edelleen aika alhainen, 30-40 % onnistumisia. Pidempi tauko, ja palattiin treeniin. Seuraava setti jälleen 5 toistoa vain hajustetulla kapulalla ja sen jälkeen hajustamaton kapula kehiin. Videot tästä sarjasta.

Käsittelen hajustettua kapulaa paljain käsin ja heitän namin sillä kädellä. Hanskakädellä käsittelen hajustamatonta kapulaa. Poistan hajustetun, jos Leija ilmaisee hajustamatonta (väärää) kapulaa. Ja joskus poistan jotain suustakin :-) Ekan videon lopussa teen virheen itse, kosken paljain käsin hajustamattomaan kapulaan ja kapula vaihtoon. Aivotyötä itsellekin :-)

 

Saatu palaute kurssilta kertoo lyhykäisesti kouluttajan tarvitsevan oppia lisää - Leija tekee kuten sille opetan ja mistä sitä vahvistan. Tässä ekassa videossa alku sujui hyvin. Sitten vaihtuikin minulla kriteeri eli palkkasin Leijaa oikean kapulan nostosta. Ts. kriteeri vaihtuikin ilmaisusta noudoksi (nostamiseksi) ja sen jälkeen Leija nosti vääränkin, kun nostoa oli vahvistettu. Ohjeena siis pitää kriteeristä tiukasti kiinni eli oikean kapulan ilmaisusta, ei nostamisesta.

Mirjan antama palaute kertoo tästä videosta, että vaihdoin hyvän alun jälkeen harjoituksen kriteerin erottelusta noutoon eli palkkasin Leijan, kun se nosti kapulan. Lopussa en myöskään ole systemaattinen palautteessa, eli Leija ilmaisee väärää kapulaa ja sitten oikeaa eikä saa kummastakaan palautetta. Ohjeena, että olen tarkkana, että heti kun Leija ilmaisee väärää poistan oikean. Oikeasta ilmaisusta puolestaan heti palkka. 

Seuraavaksi sitten tehtiinkin Leijan kanssa koko joukko toistoja lyhyissä sarjoissa (2-3 x 5 namia yleensä, välissä näissä lyhyt tauko, jonka aikana otan seuraavat 5 namia esiin). Oma tekniikkakin ja kriteerin hallinta toivottavasti samalla parantunut. Leijahan oppii juuri yhtä nopeasti, kuin minä opetan ja osaan pitää kriteereistä kiinni. Eli lepsuminen kriteeristä - ei hyvä. Tässä linkki seuraavaan videopätkään, jossa sitten onkin toivottavasti edistytty. Olen siis koettanut parantaa kriteeristä kiinnipitämistä, ja tehnyt selkeitä lyhyitä sarjoja (myös oman pään pitämiseksi kasassa). Lisäksi vaihdoin ruokanappulasta tässä treenissä verilettuihin ja leikitin ennen ja jälkeen treenisession, kun motivaatio näkyi laskevan ja toiminta hidastuvan. Kaipa tämä käy tylsäksi, kun vika on yleensä koiranohjaajassa, eikä koirassa ;-) Sitten jäädäänkin odottelemaan palautetta ja voisiko ottaa kolmatta hajustamatonta kapulaa mukaan :-) Tämä video siis perjantailta.

Leijan tunnariopiskelua osa 1 - Ilmaisu

Leijan kanssa on tunnari tehty hieman joskus alulle, mutta homma on jäänyt varhaiseen vaiheeseen. Käytännössä olen jo aiemmin hieman opettanut kädessä olleeseen kapulaan kosketuksen kestoa, mutta jos olen laittanut kapulan maahan, Leija on sen heti poiminut, eli en ole aiemmin lisännyt kestoa ilmaisuun tässä opettelun alkuvaiheessa. Olen kokeillut muutamia erilaisia tapoja aloittaa opettaminen muutoin - oman piilottaminen varvikkoon, lehtiin tmv, ns. verkkotekniikkaa jne. Omat rajoitteet saada homma toimimaan kyseisillä tavoilla heti alussa on saanut odottelemaan sopivaa hetkeä ja itselle sopivaa tapaa opetteluun. Kaikki tavat perustuvat hajuerotteluun tietysti, eroa on, miten homma opetetaan.

Nyt siis tavoitteena on edetä systemaattisesti ilmaisun opettelusta hajuerotteluun ilmaisemista käyttäen ja vasta tämän jälkeen alkaa kasata koko liike kaikkine osineen ilman häslinkiä, itse tietäen mitä tehdä ja rauhallisessa mielentilassa - sekä ohjaaja että koira.

Aiemmin olen tehnyt teemaan liittyvää "treeniä" metsässä eli olen jättänyt damin, hanskan tmv taakse, ja Leija hakenut sen takaperoisesti polulta. Damitreeniäkin on jonkun verran tehty muutenkin eli hakuruutua. Esineruutua (PK) tuli kokeiltua hakutreenin yhteydessä kerran syksyllä - silloin Leija toi vaan minun hajuiset tavarat, muut kyllä bongasi, mutta ohitti ne poimimatta ylös. Tämä siis lähtötilanteena.

Perustaitoihin on Leijalle tämän treenin pohjilla kohteen kosketusta, jossa ensin fluency (toistuvasti tarjoaa heti namin syötyään käytöstä uudestaan), alkuyleistys käytökselle eri ympäristöissä, ja sitten kestoa turhauttamisen kautta (ei tulekaan palkkaa lyhyestä vaan pitää tarjota vähän pidempi). Pääasiassa olen käyttänyt kohdetyöskentelyssä omaa kämmentä aiemmin, mutta myös alustaa (tassu tai leukakosketus) tai kosketuskeppiä. Tässä videossa mennään nyt vauhdilla pitkiin kosketuksiin, mutta paketissa kaikki palat mukana.

Nyt treeni on vaiheessa 1 ilmaisu, eli hajustettuun kapulaan kosketukseen kestoa nenällä (tavoitekesto 5 s). Ilmaisu on vain treenivaiheen väline, eli se jää kokonaisliikkeestä pois, kun palat laitetaan kasaan.

Pohdin nyt, että pitäisikö olla tarkempi tuosta kapulan liikuttamisesta eli että se ei saisi liikkua yhtään koiran siihen koskettaessa. Mietintämyssyyn. Harjoittelu jatkuu ja lisään tähän näitä pätkiä lisää, jahka päätän viilaanko nyt tuota kosketuksen tyyliä vielä "hellemmäksi". Makupala ei ollut optimi treeniin, eli pikkaisen vei aikaa syöminen ja silläkin voi olla vaikutusta tuossa kosketuksessa. Lisäksi treenivaiheessa, etenkin erotteluun päästessä pitää varoa ei-palkkiota signaalin käyttöä (o-ou) eli se on turha - onneksi se ei tässä Leijalla vaikuttanut. Leija otti kapulan suuhun pariin otteeseen, mutta korjasin sitä takaisin nenäkosketukseen palkitsemalla tosi nopeasti ennenkuin ottaa suuhun eli jo lähestymisestä voisi palkita (näkyy molemmilla videoilla miten korjaan).

Syksyn 2014 kuulumisia ja vuoden 2015 ekojen koulutusten satoa

Syksy 2014 kului tiiviisti MH-luonnekuvauksen merkeissä. Pääsin tekemään testinohjaajan hommia saatuani oikeudet kesällä tehtävässä toimimiseen ja olin mukana myös B-toimaritehtävissä. Testinohjaajan homma on mukavaa, koska siinä pääsee näkemään erilaisia koirakoita ja rotuja läheltä. Marraskuussa oltiinkin sitten isommalla ja pääosin kuvauksista tutulla porukalla kuvaajakoulutuksessa kaksi viikonloppua Maaningalla. Leijalle reissu oli bokserileikin opettelua ja harjoittelukoirakkona toimimista. Viikonloppujen aikana me kurssilaiset opettelimme tunnistamaan koirien reaktioita ja kuvaamaan niitä käytännössä. Kurssin päätteeksi kuvattiin 8 koirakkoa, ja tulosten perusteella pääsi osa porukasta jatkamaan harjoittelujen parissa, minä mukaanlukien. Karsintoja seuraaviin koulutusvaiheisiin on vuosittain. MH-kuvaaminen on kiinnostavaa ja samalla varsin haastavaa. Paljon opettelemista tiedossa!

Koirien kanssa sitten olikin varsin vaihteleva syksy ja ihan toisenlainen kuin suunniteltu. Kivaa oli treeneissä sen mitä ehdittiin käydä - pääsimme muun muassa Leijan kanssa PKY:n hakutreeneihin mukaan muutamaan otteeseen tutustumaan uuteen lajiin. Leijalla työskentelyintoa ja vauhtia piisaa, mutta malttamisessa on hieman parantamisen varaa vielä :-) Osa koiristamme sairasti kuitenkin lievänä mm. kennelyskän, mikä tarkoitti kaiken kodin ulkopuolella treenaamisen laittamista jäihin karanteeniajaksi (2vk viimeisen yhdelläkään koiralla olevan oireen jälkeen). Samalla oma treenimotivaatio laski kuin lehmän häntä. Tämän kokeneena voin vain toivoa, että kukaan kenen koira yskähtelee vaikka lievästikin, ei tarttuvien tautien ohjeistuksen mukaan vie koiriaan mihinkään treenipaikkaan tai julkiseen koiratapahtumaan muita tartuttamaan. Omilla koirilla nelosrokotukset oli kesällä uusittu eli kennelyskä oli rokotteessa mukana, ja Leijalle oli annettu nenäsuihkeena rokotus. Leija oli ainut omista treenissä olevista koirista, joka ei yskää saanut ainakaan oireellisena. Sairastuneet onneksi vain yskivät kohtuu lievästi, mutta yhtä pirteitä muuten kuin aina. Aiemman silmälääkityksen, kennelyskän jne takia Leijan suunnitellut ekat näyttelykäynnit oli syksyltä kaikki jätettävä väliin sairastelurumban ja karanteenin vuoksi.

Joulun aikaan päästiin sitten jälleen treenikuvioihin kiinni kaikkien koirien kanssa. Ihanaa! Leijan kanssa on treenattu muun muassa
- paikallamakuuta leuka maassa (nyt lisätään aikaa ja häiriöitä)
- palkkioiden käyttöä
- häiriöitä.

Piian (Karinen) TAMSKilla järjestämä Positiivinen vahvistaminen koulutuksessa treenattiin häiriöitä, kontrollia, ja palkkaamista
- palkkiot: Leijan kanssa erityyppisiä palkkoja vaihdellen ja leluja eri paikoissa (odottamassa reunalla, vieden häkin päälle leikin jälkeen, seuraavassa setissä eri palkka - sosiaalinen, eri lelu, tai makupala),
- kontrolli: seuraaminen ja luoksetulo ihmisrivin ohi, jolla kädessä nameja sekä liikuttelemalla nameja häiriön määrää lisäten, + noudossa palkkio leikkimällä pelkästä luvan odottamisesta (estäminen hakuun lähtemisessä alussa remmillä tarvittaessa alussa, leikin jälkeen lupa hakea).

Samalla kasvatettiin leikin arvoa palkkiona (suhteessa ihan pelkä juoksemisen ja noudon arvoon palkkiona). Sosiaaliseen palkkaan pitää taas muistaa palata treeneissäkin entistä enemmän ja erityisesti useiden eri lelujen ja eri palkkiotyyppien käyttöön eri paikoissa, eri kohdissa ja malttiin tekemiseen myös palkkioiden läsnäollessa (häiriö Leijalle).Iso oivallus itselle oli joulun ajan treeneissä, että juokseminen ja noutaminen itsessään on palkkio Leijalle, joten väärästä toiminnosta tapahtuva juoksemaan tai noutamaan pääsy vahvistaa väärää toimintaa.

Jaden kanssa treenattiin Kärnän Sarin tokotreenissä leikkimistä. Jadelle namit on olleet ykkösjuttu eli parempi palkkio ja halutumpi kuin leikki. Nyt sitten treenattiin siten, että namia ei saanut ennenkuin leikittiin ensin. Pikkuhiljaa leikin aikaa sai pidennettyä ja lopulta treenattiin niin, että toisessa kädessä oli namit ja Jaden piti leikkiä namien ollessa esillä. Tehokasta ja alkoi toimia!

Jade kävi myös rallattelemassa Kristan treenipäivässä. Jälleen tuli todistettua, että erilaisten koirien kanssa on kiinnitettävä huomio eri tavalla ruumiin kieleen ja omiin asentoihin. Siinä missä Leijalle käy mikä vaan eikä aina ole ihan niin tarkkaa mihin oma katse osoittaa tai kumartuuko johonkin suuntaan, shelttien kanssa on paljon tarkempaa etäisyyttä lisäävän kehonkielen hallinnassa ja ylipäätään miten herkkä koira on seuraamaan kehonkieltä.

Viikko sitten osallistuttiin Leijan kanssa Jessican treeniviikonloppuun Porissa. Leijan kanssa treenattiin seuraamista häiriössä (ruokakipot, lelu), fokusta, ohjattua noutoa, ruutua, suoraa istumista, nopeaa maahanmenoa ja luoksetulon stoppia. Ohjattua noutoa treenattiin siten että koira vietiin merkille seisomaan ja ensin vain oikea tai vasen noutokapula vietynä suoraan merkin tasolla sivulle (5m). Itse kauemmaksi merkistä ja käsi+suullisella vihjeellä lähetys kohti kapulaa. Kokeiltiin myös kahdella viedyllä kapulalla ja hyvin pelasi eli haki oikean kapulan. Tästä eteenpäin noutokapulat vähitellen kauemmas merkin taakse.  Ruudussa vaihdellaan kohdetta, lelua ja ei kumpaakaan valmiina, palkkaus heittämällä ruutuun tai juokse ruutuun ja palkkaa. Kiinnostava havainto oli myös se, että Leijalle takaseinän peili ja sitä kohti tapahtuva liikkuminen tuotti haasteita. Tämä näkyi erityisesti ruudun hajroittelussa ja ruutu vaihdettiinkin sitten toiseen päähän hallia ja peilistä poispäin lähestyttäväksi. Muita muistiinpanoja kirjoittelen myöhemmin puhtaaksi.

Paljon treeniä tiedossa liikkeiden yksityiskohdista kokonaiseen kisasuoritukseen, jotta saadaan AVO korkattua kevään aikana. Sitä kohti :-)

Kesälomailua ja lomalta paluuta 2014

Kultaisten kesäleirillä vietettiin heinäkuussa Leijan kanssa lämmin viikko. Helle hieman verotti jaksamista molemmilla, mutta kivoja lyhyitä treenejä saatiin tehtyä. Leijan puolisisaruksia oli leirillä useampiakin. Yhteistä kaikille niistä oli vauhdikas ja innostunut asenne elämään ja tekemiseen ;-)


Viikon aikana harrastelimme tokoa ja mejää, ja tutustuttiin palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen sekä pk-hakuun. PK haku vaikuttaa tosi kivalta ja Leijakin tuntuu tykkäävän, joten koitetaan saada tuotakin puolta alulle. Käyttäytymiskokeeseen (BH) lisätreeniä tokoilun päälle ja kokeeseen heti kun saadaan seuraamisen kaaviot omaan päähäni ja pitkiin seuraamisiin potkua.

TOKO: Leiri aloitettiin tsekkaamlla tilannetta muutamien AVO-liikkeiden suhteen (nouto, luoksetulon stoppi) ja kokeiltiin ruutua kohdetta apuna käyttäen. Lisäksi Johannalta hyviä vinkkejä seuraamiskulmien ja täyskäännösten tekemiseen. Loppupäätelmä: Tosiasia on, että täytyisi alkaa tosissaan AVO-liikkeiden treenaaminen. Eli koulutussuunnitelmaa tekemään ja huomioiden ylempien luokkien liikkeet suunnitelmassa - ja niidenkin treenausta jo paremmalle alulle.

PK-haku: Uusi metsälaji meille, joka voisi viedä mennessään. Tutustumisessa lajiin Leijan kanssa tehtiin yhteensä neljän henkilön haku 100m x 100m ruudussa. Ensin yksi "ukko" metsään koiran nähden keskilinjalta, sitten hakuun lähetys ja vauhdikasta menoa. Piilossa ukolla makupaloja, ja kun Leija löysi perille, ukko syötteli kunnes tulin paikalle hakemaan Leijan. Tehtiin toiselle puolelle keskilinjaa sama ja kun homma näytti onnistuvan hyvin kolmas ja neljäs ukko lähtivät yhtäaikaa "viuhkana" eri puolille keskilinjaa. Leija seurasi molempia katseellaan käännellen päätään puolelta toiselle. Jälleen hakuun ensin toiselle ja sitten toiselle puolelle. Eka ukko löytyi helposti, toisen kanssa jouduttiin jo tekemään vähän enemmän töitä. Ilmaisuna Leijalle voisi toimia rullailmaisu. Sitä voisi alkaa opettaa vaikka samantein erikseen. Kivaa siis, ja tätä pitäisi päästä toistekin treenaamaan. Koulutussuunnitelmaa alulle hautumaan ilmaisulle.

MEJÄ: Kaksi jälkeä.
1. n. 150-200m tuore jälki eli ajettiin jälki samantein ilman vanhentamista. Meni hyvin, tosin taas (!) sain palautetta vauhdista - vaikka omasta mielestäni olen tosi hidas. Vauhti kyllä kieltämättä kiihtyy vähän, kun Leija vetäisee into piukeana eteenpäin jäljen suuntaan.

2. Yliyön jälki, n. 500 m.Pikkaisen hakemista ekalla pätkällä ja hieman halua lähteä vasemmalle - ehkä tuoreempi riistajälki? Makaukset nopeasti yli, ei pysähtyvää merkkausta. Loppupätkä muuten pääosin ok, tosin loppupäässä jälleen halua - tällä kertaa oikealle kaadon lähellä.

Riistajälkien treenaamiseen sain hyvät ohjeet - niitä voi tehdä itse sorkalla tai linnulla heittämällä jäljen molemmin puolin jossain kohden jälkeä. Merkitään hyvin mihin kohtaan jälki tehdään. Koiraa ei päästetä tehdylle houkutusjäljelle, vaan odotetaan että palaa verijäljelle.

Leirin jälkeen Suomi-matkailua ja lomailua

Leiriltä paluun jälkeen lähdettiin pohjoisen ja itäisen Suomen turneelle. Käytiin tutustumassa mereen Kuivaniemellä ja samalla päästiin kokeilemaan majoituspaikassa miten saksanseisojille opetetaan riista ja seisominen sille. Leijallekin toimi hyvin ongenvavan siimaan kiinnitetyt siivet, joita heilutettiin ja saatiin kiinnostumaan saaliista. Tästä sitten opetetaan seisojille seisominen riistalle - pysäytetään liike ja kehut, kun seisahtuu. Lisäksi heiteltiin siipitäytteistä sukkaa. Kivaa oli Leijasta!

Reissulla päädyttiin Leijan silmähaavan takia eläinlääkärillekin Oulussa, ja parin päivän päästä alkoikin juoksut odotettua aiemmin. Annoin loman treeneistä lääkityksen ajaksi, kunnes jälkitarkki silmille ja samalla virallinen silmätarkki, josta tuloksena terveet silmät - hieno juttu!

Kesäloma loppui TAMSKin karsintakokeeseen valmennusryhmiin. Leijan aatokset ja fokus olivat ilmeisesti tärppipäivien johdosta muissa jutuissa ja niinpä sitten meno oli sen mukaista. Omia virheitä tein ihan kotitarpeiksi ohjaamisessa myös, mistä muistiinpanoja kisatilanteita varten jälleen - toimi kuten treeneissä! Kotiovelta palauttelin paikallisia sulhoja koteihinsa seuraavana aamuna. Juoksun loputtua palattiinkin normaaliarkeen ja treeniin + kiinnostaviin koulutuksiin. Niistä enemmän myöhemmin.